Kaksi edellista yota ollaan nukuttu sleeper-bussissa: toissayona matkattiin Nasikista Ahmedabadiin ja viimeyona Ahmedabadista tanne Pushkariin. Nyt ollaan vihdoin paasty taas rauhalliseen paikkaan ja meilla on ihana hotellihuone kahdella parvekkeella, joilta on molemmilta hieno nakoala. Ja huone maksaa 4 euroa yo, vaikka highseason on pahimmillaan :).
Ahmedabadissa vietettiin n. 12 tuntia, tultiin sinne aamulla ja mentiin suoraan matkatoimistoon varaamaan bussi Pushkariin. Sitten riksakuski vei meidat hotelliin, koska tarvittiin kamoille sailytyspaikka ja muutenkin tukikohta helpotti huomattavasti elamaa.
Puijasin Rikun "kalliiseen" kattoravintolaan uskomattoman hienon hotellin katolle. Lounas oli juuri sopiva joululounas, syotiin ittemme niin ahkyyn ettei syoty melkein mitaan enaa koko loppupaivana! Hotellin nimi oli House of MG, tassa nettisivut jos jotain kiinnostaa: http://www.houseofmg.com/.
Kaytiin self employed women association -kaupassa jossa oli ihan uskomattoman hienoja tuotteita. Oltiin jo tekemassa kaupat yhdesta verho-paivapeitto-tyynyliinasetista, mutta harmiksemme kaupassa ei ollut kuin yksi kappale kaikkia verhoja, joten kaupat jaivat tekematta.
Illalla sama riksakuski joka toi meidat hotellille vei meidat jalleen matkatoimistolle, mutta koska meilla oli vahan ylimaarasta aikaa paatti se vieda meijat katsomaan kotiaan matkanvarrella. Koti oli niin pieni ja vaatimaton, ehka noin 10-15 neliota viisihenkisella perheella... Mutta tosi kodikas se oli ja perhe oli ihan innoissaan, kun tultiin katsomaan niitten kotia.
Meidan bussi Pushkariin oli kolme tuntia myohassa... Onneksi se kuitenkin lopulta tuli ja yo meni mukavasti. Ja kaikki matkustaminen oli kylla sen arvoista, etta paastiin tanne. Mennaan varmaan joku paiva ratsastamaan kameleilla ja/tai hevosilla.
Hyvaa joulua muuten kaikille :)!
perjantai 25. joulukuuta 2009
tiistai 22. joulukuuta 2009
Rankkaa matkustamista ja kaupunkielamaa
Siita on nyt viikko, kun lahdettiin Hampista. Viihdyttiin Badamissa vaan yksi yo, ja lahdettiin seuraavana paivana Bijapuriin. Badami oli hieno vanha kaupunki jossa ei ollut paljon lansimaalaisia turisteja meidan lisaksi. Se oli kuitenkin niin meluisa ja ilmanlaatu oli niin huono, ettei siella pystynyt olla pidempaan kuin vuorokauden rauhallisen Hampin jalkeen.
Mukavaa Badamissa oli se, etta kauppiaat antoivat meidan olla rauhassa toisin kuin turistikohteissa, eika missaan yritetty kiskoa ylihintaa. Iltapalastakin selvittiin 20 rupskulla eli 30 sentilla :). Siella oli myos hienoja kalliokaiverruksia ja uskomatonta jyrkkaa kallionseinaa.
Bijapur oli viela saasteisempi ja meluisampi kuin Badami. Saavuttiin sinne myohaan illalla ja loydettiin luulemamme mukaan hyva hotelli. Huoneessamme oli telkkari, ja Riku innostui katsomaan krikettia kahteen asti yolla tietamattomana siita minkalaisen heratyksen kokisi seuraavana aamuna... Viiden aikaan muslimit aloittivat kaiuttimiin huutamisen (aamurukous). Sen jalkeen saimme nauttia hiljaisuudesta noin 20 minuuttia, kunnes varsinainen jymy-yllatys koitti: sahkot menivat poikki ja agregaatti alkoi huutaa! Suoraan meidan huoneen ulkopuolella oli epamaarainen tehtaan nakoinen hokotys, josta korvia raastava aani tuli suodattamattomana meidan huoneeseen. Meteli oli viela hoystetty dieselin hajulla. Kaivoin heti Lonely Planetin esiin ja aloitin etsimaan meille seuraavaa kohdetta, vaikka alunperin oltiin ajateltu viettaa Bijapurissa pari paivaa.
Ei nahty Bijapurissa mitaan nahtavyyksia, koska kaupungissa oli niin paljon melua ja saasteita, etta pysyteltiin lahinna ravintoloissa ja hotellissa silloin, kun agregaatti ei ollut paalla.
Paadyimme Poona (Pune) nimiseen paikkaan, ja taas kulttuurishokki iski! Poona on IT-kaupunki jossa on paljon rahaa. Tiet on asfaltoitu ja osa ostoskaduista nayttaa melkein eurooppalaisen kaupungin kadulta. Muutos oli ihan virkistava, ja saatiin hyva ja rauhallinen hotelli keskustasta, jossa meilla oli oma terassi ja huone puutarhassa.
Nyt me ollaan Nasik-nimisessa pyhassa kaupungissa. Pian olisi tarkoitus lahtea Rajastaniin.. Saattaa olla, etta joudutaan menna Mumbain kautta.
Mukavaa Badamissa oli se, etta kauppiaat antoivat meidan olla rauhassa toisin kuin turistikohteissa, eika missaan yritetty kiskoa ylihintaa. Iltapalastakin selvittiin 20 rupskulla eli 30 sentilla :). Siella oli myos hienoja kalliokaiverruksia ja uskomatonta jyrkkaa kallionseinaa.
Bijapur oli viela saasteisempi ja meluisampi kuin Badami. Saavuttiin sinne myohaan illalla ja loydettiin luulemamme mukaan hyva hotelli. Huoneessamme oli telkkari, ja Riku innostui katsomaan krikettia kahteen asti yolla tietamattomana siita minkalaisen heratyksen kokisi seuraavana aamuna... Viiden aikaan muslimit aloittivat kaiuttimiin huutamisen (aamurukous). Sen jalkeen saimme nauttia hiljaisuudesta noin 20 minuuttia, kunnes varsinainen jymy-yllatys koitti: sahkot menivat poikki ja agregaatti alkoi huutaa! Suoraan meidan huoneen ulkopuolella oli epamaarainen tehtaan nakoinen hokotys, josta korvia raastava aani tuli suodattamattomana meidan huoneeseen. Meteli oli viela hoystetty dieselin hajulla. Kaivoin heti Lonely Planetin esiin ja aloitin etsimaan meille seuraavaa kohdetta, vaikka alunperin oltiin ajateltu viettaa Bijapurissa pari paivaa.
Ei nahty Bijapurissa mitaan nahtavyyksia, koska kaupungissa oli niin paljon melua ja saasteita, etta pysyteltiin lahinna ravintoloissa ja hotellissa silloin, kun agregaatti ei ollut paalla.
Paadyimme Poona (Pune) nimiseen paikkaan, ja taas kulttuurishokki iski! Poona on IT-kaupunki jossa on paljon rahaa. Tiet on asfaltoitu ja osa ostoskaduista nayttaa melkein eurooppalaisen kaupungin kadulta. Muutos oli ihan virkistava, ja saatiin hyva ja rauhallinen hotelli keskustasta, jossa meilla oli oma terassi ja huone puutarhassa.
Nyt me ollaan Nasik-nimisessa pyhassa kaupungissa. Pian olisi tarkoitus lahtea Rajastaniin.. Saattaa olla, etta joudutaan menna Mumbain kautta.
sunnuntai 13. joulukuuta 2009
Next destination: Badami
Nyt ollaan viimein paatetty mihin suunnataan seuraavaksi: Luoteeseen 100 km Hampista on paikka nimelta Badami, ja se on meijan seuraava matkakohde. Eli taysin eri suuntaan kuin oli alunperin suunnitelmissa! Tarkoitus olisi lahtea ylihuomenna eli tiistaina. Siita siirrytaan sitten about parin paivan jalkeen johonkin toiseen pikkukaupunkiin siina lahella. Kirjotan enemman kun tiedan enemman :).
Viimepaivina ei oo tapahtunut oikeen mitaan tavallisesta poikkeavaa. Muutettiin siis tanne kivempaan guesthouseen (Manju's place) missa meijan kaikki kaverit asuu, ja taa on tosi jees! Tanaan yks super kiva turkkilaispariskunta lahti kotiin, mika oli tosi surullista. Ne oli tosi hauskoja, Murat (mies, omistaa farmin Antalyassa ja viljelee mm. oliiveja) ei osannu edes englantia, mut silti meista tuli tosi hyvia kavereita. Aysegul (nainen) aikoo ehka hakea TKK:lle tekemaan Master programmea. Olis ihan paras jos ne muuttais Suomeen!
Riku on kiipeemassa poikien kanssa.. Ma viihdytin tanaan 2-vuotiasta tyttoa joka asuu meijan guesthousessa, koska sen vanhemmat on taalla toissa. Se oli niin sopo, se anto mulle puolet sen lounaasta ja kukan minka voi laittaa hiuksiin :).
Viimepaivina ei oo tapahtunut oikeen mitaan tavallisesta poikkeavaa. Muutettiin siis tanne kivempaan guesthouseen (Manju's place) missa meijan kaikki kaverit asuu, ja taa on tosi jees! Tanaan yks super kiva turkkilaispariskunta lahti kotiin, mika oli tosi surullista. Ne oli tosi hauskoja, Murat (mies, omistaa farmin Antalyassa ja viljelee mm. oliiveja) ei osannu edes englantia, mut silti meista tuli tosi hyvia kavereita. Aysegul (nainen) aikoo ehka hakea TKK:lle tekemaan Master programmea. Olis ihan paras jos ne muuttais Suomeen!
Riku on kiipeemassa poikien kanssa.. Ma viihdytin tanaan 2-vuotiasta tyttoa joka asuu meijan guesthousessa, koska sen vanhemmat on taalla toissa. Se oli niin sopo, se anto mulle puolet sen lounaasta ja kukan minka voi laittaa hiuksiin :).
keskiviikko 9. joulukuuta 2009
Haat (wedding) ja paljon muuta
Taas on tapahtunut niin paljon sitten edellisen kirjoituksen, etten tieda mista alottaa.. Ollaan edelleen Hampissa ja viihdytaan taalla varmaan viela about viikko! Edelleenkaan ei ole mitaan hajua minne mennaan seuraavaksi: Ehka itaan, ehka lanteen..
Viimeks taisin jaada apinatemppelin apinoihin. Ne oli hulluja, vei multa muovipussin kadesta niin nopeesti etten kerennyt reagoida mitenkaan! Onneksi muovipussissa oli vaan pahoja kekseja. Sen jalkeen yks apina tuli nayttamaan hampaita pelottavan lahelle. Hulluinta on, etta temppelin alapuolella myytiin banaaneja annettavaksi apinoille! Ne olis varmaan revitty heti kadesta..
En ole nyt kaynyt joogassa vahaan aikaan, muuten paivarytmi on pysynyt suunnilleen samana: Herataan kuudelta, syodaan aamupuuro ja mennaan kiipeemaan. Ku tulee liian kuuma mennaan viettamaan siestaa ja syomaan lounasta, ja iltapaivalla mennaan uudestaan kiipeemaan!
Sunnuntaina oltiin intialaisissa haissa! Se oli ihan uskomaton kokemus. Oon kaynyt muutaman kerran yhdessa kaupassa ostamassa koruja, ja kun lauantaina menin sinne tuli puheeksi kauppiaan kanssa etta seuraavana paivana putiikki on suljettu kauppiaan veljen haiden takia. Sitten yhtakkia meidatkin kutsuttiin sinne! Sunnuntai-aamulla mentiin bussilla haapaikalle ja siella oli ihan taysi kaaos menossa. Ja heratettiin uskomattoman paljon huomiota, koska oltiin luonnollisesti ainoa blondit 200 vieraan joukossa. Noin viisi naista puki mulle lainasarin paalle ja laittoi mulle koruja ja hiukset kuntoon, ja sitten olin hyvassa juhlakunnossa. Saatiin niin paljon huomiota, etta oltiin jo parin tunnin paasta ihan poikki, kun kaikki repi meita eri suuntiin.
Seremonia oli mielenkiintonen, sulhanen vietiin alttarille kermakakun nakosena (se oli verhottu johonkin valkoseen materiaaliin) ja alttarilla sen paan ymparille kiedottiin sen omaa paata suurempi turbaani. Morsian pysytteli salin peralla istumassa suuren naislauman ymparoimana, eika nahty sita kunnolla koko haiden aikana.
Ei voitu olla haissa kuin nelja tuntia, koska haavieraat joi jarvivetta ja meilla ei ollut omaa turvallista vetta mukana. Syotiin kuitenkin haaruokaa (riisia eri kastikkeiden kanssa, syotiin sormin).
Haista poiki meille kutsu illalliselle yhden naisen kotiin joka vietti meidan kanssa paljon aikaa haissa, ja mennaan (tai yritetaan menna) sen luokse huomenna. Ensin vaan pitaa selvittaa miten me sinne oikein paastaan (asuu eri paikkakunnalla). Ja pitaa ottaa oma vesi mukaan!
Tanaan nahtiin iso norsu Hampin kaupungissa. Se oli uskomaton naky! Illalla mennaan juhlimaan yhden kanadalaisen tyton synttareita johonkin ravintolaan. Kirjottelen taas pian, peukut pystyyn etta paastaan muuttamaan!
Viimeks taisin jaada apinatemppelin apinoihin. Ne oli hulluja, vei multa muovipussin kadesta niin nopeesti etten kerennyt reagoida mitenkaan! Onneksi muovipussissa oli vaan pahoja kekseja. Sen jalkeen yks apina tuli nayttamaan hampaita pelottavan lahelle. Hulluinta on, etta temppelin alapuolella myytiin banaaneja annettavaksi apinoille! Ne olis varmaan revitty heti kadesta..
En ole nyt kaynyt joogassa vahaan aikaan, muuten paivarytmi on pysynyt suunnilleen samana: Herataan kuudelta, syodaan aamupuuro ja mennaan kiipeemaan. Ku tulee liian kuuma mennaan viettamaan siestaa ja syomaan lounasta, ja iltapaivalla mennaan uudestaan kiipeemaan!
Sunnuntaina oltiin intialaisissa haissa! Se oli ihan uskomaton kokemus. Oon kaynyt muutaman kerran yhdessa kaupassa ostamassa koruja, ja kun lauantaina menin sinne tuli puheeksi kauppiaan kanssa etta seuraavana paivana putiikki on suljettu kauppiaan veljen haiden takia. Sitten yhtakkia meidatkin kutsuttiin sinne! Sunnuntai-aamulla mentiin bussilla haapaikalle ja siella oli ihan taysi kaaos menossa. Ja heratettiin uskomattoman paljon huomiota, koska oltiin luonnollisesti ainoa blondit 200 vieraan joukossa. Noin viisi naista puki mulle lainasarin paalle ja laittoi mulle koruja ja hiukset kuntoon, ja sitten olin hyvassa juhlakunnossa. Saatiin niin paljon huomiota, etta oltiin jo parin tunnin paasta ihan poikki, kun kaikki repi meita eri suuntiin.
Seremonia oli mielenkiintonen, sulhanen vietiin alttarille kermakakun nakosena (se oli verhottu johonkin valkoseen materiaaliin) ja alttarilla sen paan ymparille kiedottiin sen omaa paata suurempi turbaani. Morsian pysytteli salin peralla istumassa suuren naislauman ymparoimana, eika nahty sita kunnolla koko haiden aikana.
Ei voitu olla haissa kuin nelja tuntia, koska haavieraat joi jarvivetta ja meilla ei ollut omaa turvallista vetta mukana. Syotiin kuitenkin haaruokaa (riisia eri kastikkeiden kanssa, syotiin sormin).
Haista poiki meille kutsu illalliselle yhden naisen kotiin joka vietti meidan kanssa paljon aikaa haissa, ja mennaan (tai yritetaan menna) sen luokse huomenna. Ensin vaan pitaa selvittaa miten me sinne oikein paastaan (asuu eri paikkakunnalla). Ja pitaa ottaa oma vesi mukaan!
Tanaan nahtiin iso norsu Hampin kaupungissa. Se oli uskomaton naky! Illalla mennaan juhlimaan yhden kanadalaisen tyton synttareita johonkin ravintolaan. Kirjottelen taas pian, peukut pystyyn etta paastaan muuttamaan!
Tilaa:
Kommentit (Atom)